Puheenjohtajan blogi

Miltä alan työtilanne näyttää?

Palkansaajien tutkimuslaitos seuraa ja ennustaa myös rakentamisen näkymiä. Laitoksen tuoreen toimialaennusteen mukaan rakentamisen tilanne on melko hyvä. Oman työttömyyskassamme tilastoista näimme viime vuoden alkusyksystä, että työttömyyslukemat alkoivat olla edellisvuotta alempana. Viime vuonna päädyttiinkin yhden prosentin arvonlisäykseen rakentamisessa. Sitä ennen ala olikin supistunut vuodesta 2012 lähtien. Tämän vuoden kasvu on kuusi prosenttia, mikä näkyykin myös työllisyydessä. […]

Lue lisää

Esimerkki työllisyysvaikutuksista: raitiotie

Vaikka tilanne rakennusalalla on kohenemassa, työtä ei ole Suomessa liikaa. Politiikan työllisyysvaikutuksia on siis syytä tutkia. Otan esimerkiksi Tampereen raitiotiehankkeen, joka etenee kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen. Ratikkahan parantaa huomattavasti liikenteen tehokkuutta ja sujuvuutta, mihin ei esimerkiksi pelkällä bussikalustolla päästä millään. Raideliikenne on myös ympäristövaikutuksiltaan ylivertainen tapa järjestää liikkumista. Vuosina 2017–2021, ensivaiheessa, työllisyysvaikutus on noin 2 400 henkilötyövuotta. […]

Lue lisää

Helsinki päätti kehittyä

Helsingin kaupungin päättäjiltä vaaditaan asuntorakentamisen lisäämistä kiivain sanakääntein. Se on oikein. Pääkaupungin väestö kasvaa nimittäin 250 000:lla seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Ellei rakennusmaata jalosteta tonteiksi, ei asuntotilanne paranne kenelläkään. Etenkin Helsingissä kasvavat lapset ja nuoret kärsivät. He eivät voi kohtuudella asua kotikaupungissaan. Tontteja on siis kaavoitettava lisää, jotta myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan lisää. Kuitenkin lähes kaikkia […]

Lue lisää

Putkimiehet palkittiin laatuteosta

Keväällä lanseerattiin Rakentamisen laatuteko 2016- kisa. Ajatus oli, että alalla nostetaan esiin laadun tekijöitä, ihmisiä ja ryhmiä, jotka omassa työssään edistävät laadun tuottamista. Pienen houkuttelun jälkeen ilmoituksia laaduntuottajista tulikin mukavasti. Kaikki kisaan ilmoitetut ovat laatuun pyrkivää väkeä. Kilpailun tarkoitus oli nostaa esiin tekijöitä, jotka lopulta  tekevät käytännössä lopputuloksen.  Ala tarvitsee enemmän ymmärrystä siihen, että arjessa työmailla […]

Lue lisää

Vanha vitsaus tuli jäädäkseen

Kesäkuussa tapahtui Suomen työmarkkinoilla käänne parempaan. Työttömien työnhakijoiden määrä, joka oli noussut 50 kuukautta yhtä kyytiä, kääntyi lievään laskuun. Rakennusalalla käänne tapahtui vuosi sitten. Siitä lähtien jäsentemme työllisyys on kehittynyt parempaan suuntaan. Työttömyysasteessa on toki alueellista vaihtelua, mutta suunta on oikea. Tämän vuoden tammi-elokuussa alan kaikkien työllisten määrä kasvoi  Rakentamisen suhdanneryhmän mukaan  6000 henkilöllä. Vaikuttaa vahvasti […]

Lue lisää

Maailmankaupan hermolla

Minulla oli viikolla tilaisuus käydä Äänekoskella Metsä-Fibren biotuotetehtaan rakennustyömaalla. Perusteellisesti organisoidun ja työlään suunnittelun jälkeen sekä suunnitelmallisen etenemisen myötä 1,2 miljardin investointi etenee aikataulussaan kohti ensi vuoden syyspuolella alkavaa käynnistystä. Sellun lisäksi laitos valmistaa eri sortin biotuotteita, tuottaa bioenergiaa enemmän kuin itse tarvitsee ja pyörii ilman fossiilisia polttoaineita. Suunnittelu on niin ikään lähtenyt siitä, että […]

Lue lisää

Kysymys on suojelusta

Vuonna 1983 edesmennyt Kaarlo Sarkko oli työoikeuden professori ja työtuomioistuimen presidentti. Hän toimi myös jonkin aikaa valtakunnansovittelijana ja oli aikanaan myös työsopimuslakikomitean sihteeri. Kaarlo Sarkon teos Työoikeus (yleinen osa, 1972) pyrkii siihen, että ”lukija näkisi mahdollisuuksien mukaan työoikeuden todellisuuden eikä pelkästään joitakin lakitekstien kielellisiä analyyseja”. Vaikka vuodet ovat vierineet, ei työlainsäädännössä (eikä työnantajan ja työntekijän […]

Lue lisää

Perusasioita työehtosopimuksista

Teollistumisen myötä, Suomessa 1800-luvulta alkaen, tarvittiin työntekijöitä tehtaisiin ja verstaisiin. Paljon.  Työläiset piti saada maaseudulta liikkeelle työsuhteista, joissa oli perheoikeudellisia piirteitä ja jotka sitoivat heitä yhteisöihinsä. Kisällit, rengit, piiat, maattomat ja muu ”liikaväestö” piti saada tehtaiden valoon. Syntyi vapaiden, liikkuvien palkkatyöläisten luokka. He alkoivat vuokrata tehdaspaikkakunnilla työvoimaansa työnantajien käyttöön sovittua palkkaa vastaan. Esimerkiksi Tampereelle töihin muuttaneet nuoret naiset […]

Lue lisää

Asioita hoidetaan järjestäytymällä

Yllätys, yllätys: Kannatan lämpimästi laajaa järjestäytymistä. Sanottavaa riittää muun muassa ammattiyhdistysliikkeen ja yksittäisten liittojen saavutuksista. Paljon hyvää on kuitenkin saatu aikaan. Mikäli työihmiset eivät olisi 1800- luvulla alkaneet järjestäytyä nykymuotoisiin ammattiyhdistyksiin, olisi elämä kehnompaa. Tämän johtopäätöksen voi todistaa. Arkinen huomiointi ja tilastotiedot kertovat kiinnostavasta yhteydestä: Järjestäytyneissä yhteiskunnissa on kaikilla mittareilla mitaten parempi elintaso ja elämän laatu […]

Lue lisää

Nuorille laatutöitä

  Tänäkin keväänä valmistuu ammattioppilaitoksista rakentajia. Onnittelut! Rakentajan taidot ovat sellainen työkalupakki, joka ei mene hukkaan, vaan on hyödyksi aina. Ymmärrys rakentamisen töistä lisääntyy kokemuksen myötä ja kädentaidot paranevat vuosi vuodelta. Kun edellytämme työpaikoilta hyvää turvallisuuden tasoa ja rakentaja pitää itsekin huolta terveydestään, tuottavat taidot ja tiedot myös kohtuullisen elintason eläkkeelle asti. Keskeinen ehto kohtalaiselle […]

Lue lisää