Puheenjohtajan blogi

Miten pimeä työ lopetetaan?

Pimeän työn ja muun talousrikollisuuden kitkemiseksi on tehty rakennusalalla melkoisen paljon töitä. Työkaluja on, mutta eivät ne näytä vieläkään riittävän. Tässä alkaa kaihoten muistella aikaa, jolloin alan kotimaiset konnat tunnettiin. Pimeän työn, kuittikaupan, tilauspetosten ja monen sortin veropetosten taitaneet ja tyrineet härmäläiset pisnesmiehet olivat meille, kuten alan yrityksillekin, varsin tuttuja. Jotenkin homma oli kuitenkin viranomaisten näpissä. Tuomioitakin tuli. Työntekijätkin pitivät suhteellisen hyvin puolensa: keikasta piti saada rahat, olivat ne sitten verollista tai ei. Liiton hakemien palkkasaatavien verot maksettiin.

Lue lisää

Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta

Rakennusliiton ja sen ammattiosastojen huoli on aina ollut kunnon työn riittäminen ja työttömyysturva. Finanssikriisin ja suurtyöttömyyden aikana totesikin yksi liiton hallituksen jäsen näiden asioiden tulevan liiton toiminnassa ensin. ”Sitte tulee pitkä väli ja sitte tulee kärryllinen paskaa.”

Jo ennen työttömyysturvalainsäädännön alkua (1917) ammattiosastot keräsivät jäseniltä rahaa kassaan, josta maksettiin ruoan ja lämmön puutteessa oleville rakentajaperheille avustuksia. Nykyinen työttömyyskassamme perustettiin alan ammattikuntien yhdistyessä Rakennustyöväen liitoksi vuonna 1924.

Lue lisää

Rakentajille kelvollinen lisäbudjetti

Koronakriisi on ajanut  ihmisiä ja yrityksiä ahdinkoon. Tarvitaan nopeita toimia, pikaista apua. Tarvitaan myös lisää kysyntää talouteen. Työn ja sen tulosten kysyntä luo yrityksille laskutusta ja yritysten työntekijöille töitä. Tämä on parasta, perinteistä työllisyyspolitiikkaa, jota myös ammattiyhdistysliike pitää oikeana tapana lisätä hyvinvointia. Työllisyys nimittäin hoitaa parhaiten kansantalouden ongelmia, muun muassa velkaantumista.

Lue lisää

Katastrofi estetään

  Valmiuslailla pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Sitä sovelletaan vain koko yhteiskuntaa koskevissa kriisitilanteissa. Laki, jota ei Suomessa sota-ajan jälkeen ole käytetty, antaa hallitukselle käytännössä täydellisen kontrollin maan talouteen. Tiukan paikan tullen hallitus päättää myös siitä, rakennetaanko vai ei. Hallituksen kontrolli koskee myös työelämää. Hallitus voi esimerkiksi säännöstellä palkkoja, työaikaa, työsuojelua ja […]

Lue lisää

Syytä olla kiinnostunut

Teknologiateollisuudessa, toki myös muilla vientialoilla, on meneillään varsin tiukka neuvottelukierros. Valtakunnansovittelija vaikuttaa ottaneen ensimmäisen  sovintoesityksensä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työriitaan Etelärannasta tulleesta sähköpostin liitteestä. Kun sovittelijan toimistolta välittyneitä kuvia ja tunnelmia seuraa, tuntuu kuin olisimme sovitteluinstituution ruumiinvalvojaisissa. Niin välinpitämättömästi ja kalseasti ovat vain toisen osapuolen argumentit välittyneet sovintoesitykseen. Lukaiskaapa esitys läpi. Asia luulisi kiinnostavan laajemminkin. Nyt […]

Lue lisää

Haalarit kuuluvat työpaikalle

Hyvä ja järkevä tapa on, että haalarit kuuluvat työmaalle. Kotoa työmaalle ja työmaalta kortteeriin kuljetaan omissa vaatteissa. Sosiaalitilojen kaapit ovat edelleen olemassa haalareita ja siviilivaatteita varten. Kaikilla on oikeus vaatteiden säilytystilaan. Kaapit ovat varsin pienet, eikä omia vaatteita saa oikein pidettyä erillään haalareista. Kaappitilaa pitää saada lisää. Uudeksi normaalitilaksi on muodostunut, että yhä useammat ihmiset […]

Lue lisää

Iso muutos

  Työväki perusti ammattijärjestöjensä yhteyteen työttömyyskassoja jo 1800-luvun lopulla. Kassat tukivat nälkää näkeviä perheitä. Julkista tukea ammattijärjestöjen kassoille alettiin maksaa vuonna 1917. Sen jälkeen valtion tukea kassoille lisättiin vähin erin. 1950-luvun lopulle saakka työttömyyskassat toimivat kuitenkin pääasiassa jäseniltä kerätyillä varoilla, siis oma apu- periaatteella. Kassojen tuloista yli puolet muodostuivat jäsenmaksuista. Poikkeuksen muodosti suurtyöttömyyden vuosi 1957, […]

Lue lisää