Puheenjohtajan blogi

Työmarkkinasota?

  EK pätkäisi irti keskusjärjestösopimukset, jotka ovat olleet vuosikymmeniä raamittamassa itse kunkin alan sopimustoimintaa. Irtisanottuja sopimuksia on kaikkiaan 22. Ei tämä asia merkityksetön ole, mutta ei suuri yllätyskään. Onhan EK selkeästi ilmoittanut  ja sääntömuutoksellaan vahvistanut, että keskusjärjestösopimuksia, tupojakaan, se ei enää tee. Keskusjärjestösopimukset ovat keskitetyn työmarkkinapolitiikan tuloksia. Erilaisia tulosopimuksia ja menettelytapasopimuksia (esimerkiksi vuoden 1940 tammikuun kihlaus) […]

Lue lisää

Vaikutetaan kunnissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus taitaa on vielä muutaman mutkan takana. Valinnanvapaus, palvelujen saatavuus kaikille, päätöksenteko ja maakuntien rooli palvelutuotannossa ovat itse asiassa auki. On kuitenkin selvää, että sote-uudistus mullistaa kuntia. Tästä kertoo karkea esimerkki verotulojen tulevista virroista: Jos kunnallisveroprosentti on 20, sutkahtaa maakuntien vastuulla olevaan sote- rahoitukseen siitä 13,5 yksikköä, noin 67 prosenttia. Sote- uudistuksen jälkeenkin kunnan on […]

Lue lisää

Miltä alan työtilanne näyttää?

Palkansaajien tutkimuslaitos seuraa ja ennustaa myös rakentamisen näkymiä. Laitoksen tuoreen toimialaennusteen mukaan rakentamisen tilanne on melko hyvä. Oman työttömyyskassamme tilastoista näimme viime vuoden alkusyksystä, että työttömyyslukemat alkoivat olla edellisvuotta alempana. Viime vuonna päädyttiinkin yhden prosentin arvonlisäykseen rakentamisessa. Sitä ennen ala olikin supistunut vuodesta 2012 lähtien. Tämän vuoden kasvu on kuusi prosenttia, mikä näkyykin myös työllisyydessä. […]

Lue lisää

Esimerkki työllisyysvaikutuksista: raitiotie

Vaikka tilanne rakennusalalla on kohenemassa, työtä ei ole Suomessa liikaa. Politiikan työllisyysvaikutuksia on siis syytä tutkia. Otan esimerkiksi Tampereen raitiotiehankkeen, joka etenee kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen. Ratikkahan parantaa huomattavasti liikenteen tehokkuutta ja sujuvuutta, mihin ei esimerkiksi pelkällä bussikalustolla päästä millään. Raideliikenne on myös ympäristövaikutuksiltaan ylivertainen tapa järjestää liikkumista. Vuosina 2017–2021, ensivaiheessa, työllisyysvaikutus on noin 2 400 henkilötyövuotta. […]

Lue lisää

Helsinki päätti kehittyä

Helsingin kaupungin päättäjiltä vaaditaan asuntorakentamisen lisäämistä kiivain sanakääntein. Se on oikein. Pääkaupungin väestö kasvaa nimittäin 250 000:lla seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Ellei rakennusmaata jalosteta tonteiksi, ei asuntotilanne paranne kenelläkään. Etenkin Helsingissä kasvavat lapset ja nuoret kärsivät. He eivät voi kohtuudella asua kotikaupungissaan. Tontteja on siis kaavoitettava lisää, jotta myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan lisää. Kuitenkin lähes kaikkia […]

Lue lisää

Putkimiehet palkittiin laatuteosta

Keväällä lanseerattiin Rakentamisen laatuteko 2016- kisa. Ajatus oli, että alalla nostetaan esiin laadun tekijöitä, ihmisiä ja ryhmiä, jotka omassa työssään edistävät laadun tuottamista. Pienen houkuttelun jälkeen ilmoituksia laaduntuottajista tulikin mukavasti. Kaikki kisaan ilmoitetut ovat laatuun pyrkivää väkeä. Kilpailun tarkoitus oli nostaa esiin tekijöitä, jotka lopulta  tekevät käytännössä lopputuloksen.  Ala tarvitsee enemmän ymmärrystä siihen, että arjessa työmailla […]

Lue lisää

Vanha vitsaus tuli jäädäkseen

Kesäkuussa tapahtui Suomen työmarkkinoilla käänne parempaan. Työttömien työnhakijoiden määrä, joka oli noussut 50 kuukautta yhtä kyytiä, kääntyi lievään laskuun. Rakennusalalla käänne tapahtui vuosi sitten. Siitä lähtien jäsentemme työllisyys on kehittynyt parempaan suuntaan. Työttömyysasteessa on toki alueellista vaihtelua, mutta suunta on oikea. Tämän vuoden tammi-elokuussa alan kaikkien työllisten määrä kasvoi  Rakentamisen suhdanneryhmän mukaan  6000 henkilöllä. Vaikuttaa vahvasti […]

Lue lisää

Maailmankaupan hermolla

Minulla oli viikolla tilaisuus käydä Äänekoskella Metsä-Fibren biotuotetehtaan rakennustyömaalla. Perusteellisesti organisoidun ja työlään suunnittelun jälkeen sekä suunnitelmallisen etenemisen myötä 1,2 miljardin investointi etenee aikataulussaan kohti ensi vuoden syyspuolella alkavaa käynnistystä. Sellun lisäksi laitos valmistaa eri sortin biotuotteita, tuottaa bioenergiaa enemmän kuin itse tarvitsee ja pyörii ilman fossiilisia polttoaineita. Suunnittelu on niin ikään lähtenyt siitä, että […]

Lue lisää

Kysymys on suojelusta

Vuonna 1983 edesmennyt Kaarlo Sarkko oli työoikeuden professori ja työtuomioistuimen presidentti. Hän toimi myös jonkin aikaa valtakunnansovittelijana ja oli aikanaan myös työsopimuslakikomitean sihteeri. Kaarlo Sarkon teos Työoikeus (yleinen osa, 1972) pyrkii siihen, että ”lukija näkisi mahdollisuuksien mukaan työoikeuden todellisuuden eikä pelkästään joitakin lakitekstien kielellisiä analyyseja”. Vaikka vuodet ovat vierineet, ei työlainsäädännössä (eikä työnantajan ja työntekijän […]

Lue lisää

Perusasioita työehtosopimuksista

Teollistumisen myötä, Suomessa 1800-luvulta alkaen, tarvittiin työntekijöitä tehtaisiin ja verstaisiin. Paljon.  Työläiset piti saada maaseudulta liikkeelle työsuhteista, joissa oli perheoikeudellisia piirteitä ja jotka sitoivat heitä yhteisöihinsä. Kisällit, rengit, piiat, maattomat ja muu ”liikaväestö” piti saada tehtaiden valoon. Syntyi vapaiden, liikkuvien palkkatyöläisten luokka. He alkoivat vuokrata tehdaspaikkakunnilla työvoimaansa työnantajien käyttöön sovittua palkkaa vastaan. Esimerkiksi Tampereelle töihin muuttaneet nuoret naiset […]

Lue lisää