Puheenjohtajan blogi

Haalarit kuuluvat työpaikalle

Hyvä ja järkevä tapa on, että haalarit kuuluvat työmaalle. Kotoa työmaalle ja työmaalta kortteeriin kuljetaan omissa vaatteissa. Sosiaalitilojen kaapit ovat edelleen olemassa haalareita ja siviilivaatteita varten. Kaikilla on oikeus vaatteiden säilytystilaan. Kaapit ovat varsin pienet, eikä omia vaatteita saa oikein pidettyä erillään haalareista. Kaappitilaa pitää saada lisää.

Uudeksi normaalitilaksi on muodostunut, että yhä useammat ihmiset kulkevat työmatkansa haalareissa. Aamun ja illan metrot ja bussit kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tulee miettineeksi, että kysymys on alan alennustilasta. Eikö edes kaappitilaa ole järjestetty?

Pinta-ajattelulla asia ei tunnu kovin tärkeältä, mutta kysymys on vakavasta asiasta. Tässä pieni kurkistus teemaan. Samalla tulee hieman tavoitteita alan työympäristötyölle.

Kvartsipöly, rakentajien ikuinen seuralainen, on vaarallinen, normipitoisuuksina syöpävaarallinen pöly. Fibroosi ei ole sen ainoa mahdollinen seuraus. Kvartsipölyn määrä ja työpaikan pölyn sisältö voidaan luotettavasti selvittää vain mittaamalla. Työpaikkojen arkeen on siis saatava työhygieniset mittaukset, joilla pölyjen ja kemikaalien pitoisuuksia seurataan.

Työmaat on suunniteltava ja toteutettava niin, että rakentajat suojavaatteineen ovat pölyn kanssa mahdollisimman vähän tekemisissä. Työtapoja on kehitettävä ja työkalut on nyt viimein uusittava. Pölyn leviämisen estoon tarvitaan kohdepoistolla varustettuja työvälineitä ja pölyävät työt on osastoitava. Työpaikkojen ilmaa tulee pystyä puhdistamaan myös koneellisesti.

Työpaikkojen järjestelyillä, jotka kieltämättä maksavat, altistus kvartsipölylle saadaan raja-arvojen alapuolelle. Se on aivan mahdollista.

Puupöly on myös vaarallinen aine keuhkoissa. Se löytyy vaarallisten aineiden listalta. Vuosikausia on EU:ta myöten väännetty puupölyn haitallisen pitoisuuden raja-arvosta. Tämä ei tietenkään vähennä puupölyn vaarallisuutta, joka on vastaansanomattomasti tutkittu asia. Puupölyäkään ei kannata viedä kotiin.

Asbestia on edelleenkin saneerausmestoilla. Arkinen kokemuksemme kertoo, että asia ei ole vielä hallinnassa. Jotkut kehtaavat väittää asbestitöitä liian kalliiksi. Tiedämme, että tästä samasta perusteesta lähtee työn teettäminen ilman asianmukaista järjestelyä ja suojavaatteita.

Työntekijät ovat työpaikoilla tekemisissä myös kemikaalien kanssa. Siksi työntekijällä on oltava asianmukaiset, tarkoituksenmukaiset suojavaatteet, käsineet ja muut suojaimet.

Haalarit on siis voitava säilyttää työmaalla. Kaappitilaa on oltava riittävästi niiden pitämiseen erillään siviilivaatteista. Ei haalareissa pidä mennä myöskään sen kummemmin julkisiin kuin yksityisiinkään kulkuvälineisiin. Haalareissa ei pidä lampsia kotiin eikä niitä pidä pestä kotona.

Tietenkin sosiaalitilojen on oltava siistit, mistä työpaikalla tulee ottaa vastuu.

Tämä ei ole haavekuva, vaan järjen vaatimus. Kaikilla on oikeus terveelliseen työympäristöön.