Puheenjohtajan blogi

Katastrofi estetään

 

Valmiuslailla pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Sitä sovelletaan vain koko yhteiskuntaa koskevissa kriisitilanteissa.

Laki, jota ei Suomessa sota-ajan jälkeen ole käytetty, antaa hallitukselle käytännössä täydellisen kontrollin maan talouteen. Tiukan paikan tullen hallitus päättää myös siitä, rakennetaanko vai ei. Hallituksen kontrolli koskee myös työelämää. Hallitus voi esimerkiksi säännöstellä palkkoja, työaikaa, työsuojelua ja työehtoja. Se voi myös säännöstellä ja muuttaa sosiaalietuuksia ja -vakuutuksia.

Hallitus on nyt kuskin pukilla, koska se haluaa estää katastrofin ja minimoida koronan aiheuttamat kuolemat. Liikkumista ja lähikontakteja rajoitetaan paljon. Niin pitääkin tehdä. Väkisinkin rajoitukset vaikuttavat työntekoon. Mestoja pysähtyy ja hidastuu. Useat tehtaat pysähtyvät. Lomautuksia ja lopputilejä tulee.

Syyllisiä on turha hakea. Yritykset ja työntekijät yrittävät pärjätä niin hyvin kuin taitavat. Maan hallitus pyrkii auttamaan osaltaan ja liittojen on autettava osaltaan. Työmarkkinajärjestöt tekevät oman joustopakettinsa, koska hallitus sitä hyvästä syystä edellyttää.

Rakennusalalla on jo tehty kevennyksiä lomautuskäytäntöihin, koska kassavirrat ovat osassa yrityskenttää kuivumassa. Turvaamme osaltamme yritysten jatkuvuuden ja mahdollisimman pikaisen toipumisen shokista.

Meikäläisen kohtalo on todistaa poikkeusaikoja ja etenkin niiden vaikutusta rakentajiin. 1990-luvun alun pitkään kestänyt suurlama vei maan pitkään ahdinkoon.  Pankit romahtivat, markka devalvoitiin, konkurssiaallot löivät korkealla. Pahimmillaan yli puolet jäsenistä oli työttöminä ja pitkään. Palkkataso romahti. Laman vauriot ovat vieläkin näkyvillä. Ne jättivät jäljet seuraavaankin sukupolveen. Yksi vaurio meidän alallamme oli se, että yritysten valmius palkata rakentajia putosi merkittävästi.

Seuraava isku oli Yhdysvalloista lähtenyt finanssikriisi, joka rantautui meille syksyllä 2008. Työt pysähtyivät laakista. Työttömyyskassat ruuhkautuivat. Puhelin rallatti jatkuvasti usean kuukauden ajan talvella ja keväällä 2009.  Ihmiset olivat vaikeuksissa. Yrityskenttä muuttui jälleen. Myös finanssikriisiä seurasi se, että yhä vähemmän alan väkeä on vakituisissa palkkatöissä.  Prekaari-ilmiöt kuten kevytyrittäjyys, alustatalous ja nollatuntisopimukset lisääntyivät. Lisää tuli myös komennusmiehiä ulkomailta pienillä palkoilla.

Nyt todistan kolmatta, vaarallista kriisiä, jota yritetään lyhentää. Se iskee vielä rakennusalan työehtoneuvottelujen aikaan. Nyt mittaillaan alan yhteistä tahtoa ja molemminpuolista ymmärrystä sekä kunnioitusta. Nyt voidaan mokata tai sitten rakentaa todella hyvät lähtökohdat koronan jälkeiseen aikaan.

Matti