Puheenjohtajan blogi

Rakentajia riittää vielä

 

Suomalainen ja ruotsalainen menivät yhdessä katsomaan lännenelokuvaa. Suomalainen sanoi lyövänsä satasen vetoa, että sankari kuolisi. Ruotsalainen ei uskonut sitä ja suostui vetoon. Sankari ammuttiin elokuvan lopussa, ja ruotsalainen kaivoi taskustaan satasen. Suomalainen sanoi, ettei hän voi ottaa vastaan seteliä, sillä hän oli itse asiassa nähnyt elokuvan aikaisemmin. Siihen ruotsalainen: -Niin minäkin, mutta en voinut uskoa, että he tekisivät saman virheen kahdesti.

1990-luvun laman aikana lyötiin kymmeniä tuhansia suomalaisia ammattirakentajia ulos alalta. Kahden-kolmen vuoden työttömyys ja sen kyytipojat eli talousongelmat, mielenterveysongelmat ja vaikeudet ihmissuhteissa tekivät elämän vaikeaksi isolle määrälle ihmisiä, myös rakentajia. Tuon suurlaman jälkiä on tutkittu. Tuli tehtyä virheitä. Laman jälkihoitoon ei panostettu, vaan sukupolvelta toiselle periytyvän pitkäaikaistyöttömyyden ja huono-osaisuuden annettiin tehdä raakaa työtään.

Rakennusalalla laman jälkihoito oli kiintoisaa. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alettiin huutaa ammattityövoiman puutteesta. Toki sokea Reettakin ymmärsi, että väkeä olisi vielä ollut, ei vain ollut tarpeeksi halpaa. Joka tapauksessa useat rakennusliikkeet ilmoittivat ääneen, että heidän tarkoituksensa on korvata täkäläinen rakentajakunta ulkomaalaisella työvoimalla ja yrittäjillä. Myös tarvikkeita alettiin hankkia halpamaista. Laatumerkinnät järjestettiin, jos ei tuote alun alkaen ollut kelvollinen.

Täkäläistä rakentajaa ei kuitenkaan onnistuttu täysin tappamaan. Viime vuosikymmenen parempi työllisyystilanne jopa hieman lisäsi Suomeen veroa maksavien rakentajien määrää, vaikka EU vapautti työvoiman liikkuvuuden ja turvattoman työntekijän häikäilemättömän hyväksikäytön.

Finanssikriisi 2008–2015 teki sitten omaa työtään. Se antoi verukkeen suunnata poliitikkojen elvytyspäätöksin hankkimia töitä ulkomaalaisille rakennusfirmoille ja työvoimakauppiaille. Oli kuulemma työvoimapula. Täkäläisten veronmaksajien työllistäminen ei taaskaan ollut firmojen hankintaosastojen mielessä. Fiksu ostajakin osti halpaa putkea, rautaa, elementtejä ja lautaa sekä muuta tilpehööriä.

Kiinnostaa, mitä tapahtuu nyt, kun täkäläisiä veroa maksavia rakentajia lienee työttöminä sellaiset 15 000, ehkä enemmänkin. Hyvältä ei näytä. Viimeiset hallituksen ohjeet ulkomaalaisten työmatkalaisten ”omaehtoisesta karanteenista” on nimittäin tulkittu alalla niin, että mistä tahansa voi tulla kuka tahansa ja olla saman tien ”koronakaranteenissa” työpaikalla ja kortteerihuoneessa, jonka jakaa useiden muiden rakentajien kanssa. Herraisä! Tässä ei ihmisten terveys paljon paina. Samalla lyödään ulos rakentajia, veronmaksajia, joiden pussista myös rakennusteollisuus kärkkyy elvytysrahaa.

Olisi helppo lyödä vetoa sen puolesta, että huonosti käy. Vastuullisten järjestöjen ja yritysten on kuitenkin toimittava niin, että täkäläiset veronmaksajat saavat töitä. Sankaria ei saa ampua.

Matti