Puheenjohtajan blogi

Rakentajille kelvollinen lisäbudjetti

Koronakriisi on ajanut  ihmisiä ja yrityksiä ahdinkoon. Tarvitaan nopeita toimia, pikaista apua. Tarvitaan myös lisää kysyntää talouteen. Työn ja sen tulosten kysyntä luo yrityksille laskutusta ja yritysten työntekijöille töitä. Tämä on parasta, perinteistä työllisyyspolitiikkaa, jota myös ammattiyhdistysliike pitää oikeana tapana lisätä hyvinvointia. Työllisyys nimittäin hoitaa parhaiten kansantalouden ongelmia, muun muassa velkaantumista.

Suomen hallituksen tämän vuoden neljäs lisätalousarvio edustaa juuri tätä oikeaa politiikkaa, vaikka oppositio, EK sen keulana, kauhistelee lisäbudjetin kokoa. Ei lisäbudjetti pieni olekaan, 5,5 miljardia euroa, josta 1,4 miljardia menee suoraan kunnille. Nehän ovat pulassa. Isänmaallista EK:ta linjan ei pitäisi harmittaa, koska hallitus pyrkii juuri estämään sitä talouslaman seurausta, joka ajaa ihmiset ahdinkoon ja yhteiskunnat levottomuuksiin ja kurjistumisen kierteeseen. Nämä vitsaukset  ovat pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen.

Rakennusalan ei kannata valittaa. Hallitus investoi infraan, siis teihin ja rautateihin. Näihin kohdistuvia hankkeita saadaan liikkeelle melko nopeasti. On syytä edellyttää, että rakennusalan isänmaalliset voimat järjestävät töitä omille työntekijöilleen sekä Suomeen veroa maksaville alihankkijoille ja näiden työntekijöille. Mikään ei estä tätä maanpuolustustyötä, taloudellisen ja henkisen kestävyyden vahvistamista työllisyyden kautta. Aina ei esimerkiksi siltaremonttiin tarvitse hakea väkeä merten ja rajojen takaa, mikä tuntuu nykyään olevan tapana. Tämä tapa muuten syö suururakoitsijoiden uskottavuutta työllistäjinä.

Väyläverkon kehittämishankkeisiin esitetty valtuus on yhteensä 404 miljoonaa euroa, josta 156 miljoonaa suunnataan Kemin biotuotetehtaaseen liittyviin infrahankkeisiin. Tämä Metsä Fibren jättihanke on  toteutuessaan Suomen metsäteollisuuden suurin investointi, 1,5 miljardin tehdas. Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on lähes 10 000 henkilötyövuotta. Tehdas työllistää rakentamisen jälkeen arvoketjussaan 2500 työntekijää. Näitä lukuja ei pidä ylenkatsoa.

Asfalttitöihin tulee lisää 30 miljoonaa jo varsinaisessa budjetissa päätettyjen rahojen lisäksi. Tämä tekee työllisyydelle hyvää. Viime vuoden asfalttityöt olivatkin vähissä ja tiet ovat paikoin vaarallisessa kunnossa.

Valtion tukemaan asuntotuotantoon tulee esityksen mukaan ARA:lle lisää korkotukivaltuuksia. Tällä 340 miljoonalla eurolla tehtäneen noin 2000 asuntoa lisää, kun ara-hankkeita saadaan liikkeelle.  Kun gryndi väheni ja sen hinnat notkahtavat, korjaa tuettu tuotanto jossakin määrin vajausta työllisyydessä. Tekijöitä tähän riittää.

Pitkään odotetut maankäyttöä, asumista ja liikenneväyliä koskevat MAL-sopimukset saatiin tehtyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion kesken. Tämä irrottaa valtiolta vajaa 800 miljoonaa euroa liikenteen hallinnonalan toimenpiteisiin seuraaville 10 vuodelle. Tämä tarkoittaa näkymää merkittävästä väylärakentamisesta ja asuntotuotannosta.

Valtio jakaa myös kunnallistekniikka-avustuksia ja asuntotuotannon käynnistysavustuksia 180 miljoonalla. Puukerrostaloille muuten luvataan tuota käynnistysporkkanaa hieman enemmän kuin muille taloille. Tätä betoniäijä hieman ihmettelee, mutta kyllä tässä ihmettelee monia muitakin asioita.

Matti