Puheenjohtajan blogi

Tarvitaan ay-liikkeen rakenneuudistus

 

Posti- ja logistiikka-alan unioni vastusti taannoin työtaistelulla työehtoshoppailua, siis palkkojen ja työehtojen romuttamista työehtosopimusta vaihtamalla. Asia ei ole uusi. Ammattiliittokentällä on vuosikausia kuhistu ja jopa riidelty työehto-ostelun takia. Riitely syntyy tietenkin siitä, että liitot tulevat pelatuiksi vastakkain ja työntekijät yleensä kärsivät.

Peli loppuu vasta kun ay-liike lopettaa sen. Se ei kuitenkaan onnistu tehtailemalla liittojen keskinäisiä kirjauksia, jotka ammattineuvottelijat osaavat laatia niin tulkinnanvaraisiksi, että liitot voivat jatkaa entistä elämää minkään muuttumatta.

1960-luvulla osattiin tehdä iso rakenneuudistus. Silloin pantiin murinoista huolimatta yhteen liittoja, jotka olivat nahistelleet työpaikoilla. Työntekijäkenttään luotiin yksi voimakas keskusjärjestö, uusi SAK, ja samalla purettiin keskinäiseen kilpailuun kietoutunut rinnakkainen ja limittäinen liittorakenne. Lopetettiin ammattiliittojen keskinäinen kilpailu samoista jäsenistä. Niin ikään ratkaistiin päällekkäisten työehtosopimusten tuottama ongelma. Prosessista kirjoittaa seikkaperäisesti Tapio Bergholm (Sopimusyhteiskunnan synty II. 2007)

Rakennusalalla muutos näkyi Rakennustyöläisten Liiton ja Muurarien Liiton yhdistämisenä, joka runtattiin läpi, vaikka yli puolet kauhakansasta pani hanttiin. Fuusio oli toki elementtirakentamisen pienentämälle muurariammattikunnalle järkevä. Niin ikään Rakennustyölaisten Liitto lopetti rakennusalan sähköasentajien järjestämisen. Heidät ohjattiin 1950-luvulla perustettuun Sähköliittoon.

Toimialat ja sitä mukaa työelämä ovat muuttuneet. Palveluita hankitaan tarjoajilta, joiden toimiala on jotakin aivan muuta kuin 1960-luvulla. Yritykset erikoistuvat. Esimerkiksi kaivoksissa jumbon puikoissa onkin infra-alan työntekijä.  Samalla toimialalla, samoissa töissä käytetään eri työehtosopimuksia. Rakennusalallekin marssii yrityksiä kainaloissaan esimerkiksi teknologiateollisuuden tai kiinteistöpalvelualan sopimus.

Nykyinen tehdasvalmistukseen nojaava puurakentaminen pitää jo lähtökohtaisesti sisällään työehtoshoppailun mahdollisuuden. Kysyin muutama vuosi sitten, miksi Lehto-konsernin Oulaisten tehtaalla käytetään puusepänteollisuuden sopimusta. Vastaus oli, että sopimus valittiin, koska se oli halvin mahdollinen. Firmasta viestitettiinkin, että tehtaalla ei lueta rakennusalan tessiä vaan Maaseudun Tulevaisuutta.

Liittorakenne ei ole pysynyt muutoksen mukana. Nyt on tehtävä rakenneuudistus, joka tuo sopimuskiistat liittojen sisälle, helposti ratkaistaviksi. Nykyisinhän ne ovat liittojen välisiä. Samalla mahdollistuu työehtosopimusten vähentäminen. Uudistus täytynee rajata SAK:n jäsenliittoihin, koska erinomainen SAK:n ja STTK:n fuusiohanke juuri kaatui järjestötaktikointiin.

SAK:ssa tarvitaan viisi liittoa: julkinen sektori, yksityiset palvelualat, teollisuus, kuljetus sekä kiinteistö- ja rakennusala. Tällä rakenteella päästään poistamaan esimerkiksi tessien päällekkäisyydet ja työehtoshoppailu. Neljäkin käy, jos niin yhdessä sovitaan. Tämä liittorakenteen muutos mahdollistaa myös yhden suuren työttömyyskassan perustamisen.

Matti