Puheenjohtajan blogi

Työehtoneuvottelut

 

Rakennusteollisuuden alalla on kahdeksan yleissitovaa työehtosopimusta: asfalttiala, lattianpäällystysala, maa- ja vesirakennus, maalausala, rakennustuoteteollisuus, talonrakennusala, talotekniikka-alan LVI-toimiala ja vedeneristysala. Kaikki näillä aloilla toimivat yritykset noudattavat näitä työehtosopimuksia työntekijöidensä työsuhteissa.

Liitolla on myös yksi normaalisitova työehtosopimus: Koneyrittäjien liiton (entinen Koneurakoitsijat) kanssa tehty maarakennusalan työehtosopimus, joka koskee vain Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksiä. Sopimus syntyi, kun tämä pienempien koneurakoitsijoiden liitto teki vuonna 1982 maa- ja vesirakennusalan lakon kestäessä oman sopimuksen Rakennustyöläisten Liiton kanssa.

Syksyn maakokous käsitteli työehtotavoitteita ja liiton sopimusalatyöryhmät työstivät niitä edelleen. Joulu- ja tammikuussa liiton hallitus hyväksyi sitten tavoitelistat neuvotteluihin, joissa on tarkoitus tehdä uudet työehtosopimukset seuraaviksi vuosiksi, ilmeisesti kahdeksi vuodeksi.

Rakennusliitto tavoittelee edistystä. Haemme sekä määrää että laatua. Tavoitteita on sekä aika- että urakkapalkkauksen puolella, työaikamääräyksissä, matkamääräyksissä, hinnoitteluissa, sairausaika- ja muissa sosiaalisissa määräyksissä ja luottamushenkilöoikeuksissa. Listat ovat melko pitkiä, onhan nyt alan liittokohtainen neuvottelurupeama.

Kaikki asetetut tavoitteet ovat jäsenille tärkeitä, joten hetkessä ne eivät sopimusten kirjauksiksi jalostu. Työnantajapuoli puolestaan haluaisi mahdollisimman halvat uudet sopimukset, joten omat mutkansa heidänkin tavoitteistaan aiheutuu. Lisäksi vastapuoli tuppaa kehittelemään esityksiä jotka meidän neuvottelijamme näkevät heikennyksiksi.

Olemme neuvotelleet reilun kuukauden verran ja homma jatkuu edelleen. Sopimukseen pääsyn vauhdittamiseksi Rakennusliitto on julistanut ylityökiellon. Ylityökielto on vielä lievähkö toimenpide, jonka pitäminen kuitenkin auttaa kovasti molempia neuvotteluosapuolia ratkaisujen haussa. Ylityökielto nimittäin vaikuttaa työpaikoilla.

Mikäli neuvottelut eivät johda tuloksiin kevyellä vaikuttamisella, lisäämme lääkettä. Seuraava askel on sitten kovempi työtaistelu, lakko, jolla testaamme, kenen ”perperissä hihat kestävät”. Lakkokin on laillinen, työntekijöiden oikeutettu yhteistoiminnan muoto, demokraattisen yhteiskunnan osallisten työkalu, jolla puolustetaan ja edistetään yhteistä tavoitetta: Työtä, josta saa kohtuullisen elannon.

Rakennusalalla tiedotuslinja on tes- neuvotteluiden aikana ollut aina melko niukka, koska asioiden julkisuudessa lärppääminen tekee usein hallaa itse neuvotteluille, molemmin puolin. Rakennusliitolla on kuitenkin kymmeniä kentän asiantuntijoita neuvottelukunnissa, joten työpaikkatuntuma neuvotteluissa on varmistettu. Toisaalta, kun lakkovaroitus annetaan, tullaan siitä kertomaan isoilla kirjaimilla.

Matti Harjuniemi