Puheenjohtajan blogi

Työttömyysturva jälleen tähtäimessä

Kirjaltajaliitto (sittemmin Kirjatyöntekijöiden Liitto, nykyisin osa Teollisuusliittoa) perusti Suomen ensimmäisen työttömyyskassan vuonna 1895. Meidän alallamme ensimmäisen työttömyyskassan perusti hieman myöhemmin Muurarien Liitto.

Työttömyyskassat ovat meillä, kuten useassa muussakin Euroopan maassa, olleet osa ammattiyhdistysliikettä. Jäsenet rahoittivat liittojen työttömyyskassoja suoraan ilman valtion tai työnantajien apua.

Vuonna 1917 alkoi työttömyyskassojen vaatimaton avustaminen julkisista varoista. Alakohtaiset kassat katsottiin jo tuolloin hyväksi järjestelmäksi. Pidettiin myös hyvänä, että kassat toimivat ammattijärjestöjen yhteydessä. Liitto tunsi alan asiat. Liiton jäsenet tunsivat toisensa ja kunkin jäsenen avuntarpeen.

Suuren yleismaailmallisen pula-ajan jälkipuolella 1934 säädettiin työttömyyskassalaki, joka myös perustui keskinäiseen apuun. Kaikille maksettiin saman suuruista avustusta. Myös vuosina 1936, 1944, 1948, 1951, 1954 ja 1958 tehtiin lakimuutoksia. Valtion tuki kassoille nousi asteittain.

Perusteellinen muutos tehtiin vuonna 1960. Perustettiin työttömyyskassoja tukeva keskuskassa, nykyinen työttömyysvakuutusrahasto, jonne työnantajat alkoivat maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Työttömyyskassojen maksukyky ja työttömyyskorvaukset kasvoivat. Tätä halusivat myös työnantajat: Yrityksille oli edullista, että alan työntekijät saivat työttömyysajan toimeentulon alakohtaisesta ammattiliiton kassasta, jota rahoitettiin porukalla. Kassajärjestelmän vahvistus oli myös osa sodanjälkeistä yhteiskunnan rakennustyötä työmarkkinajärjestöjen kesken. Sotasukupolven yhteistyötä, kantapään kautta opittua.

Kassan jäsenet saivat samankokoista työttömyyskorvausta aina vuoteen 1985 asti. Tuolloin tehtiin järjestelmään iso remontti, joka on perusteiltaan yhä voimassa: kassojen maksama ansiosidonnainen työttömyysturva. Aluksi jonot liiton konttoreissa ja niiden ulkopuolella olivat valtavat, koska tuoreeltaan laskenta ei oikein pelannut!

Vielä 1980-luvun lopussa työttömyysturvan sisältöä parannettiin. Sitten iski suurlama. Se pyyhki suuren osan rakentajista työttömiksi. Kymmenet tuhannet rakentajat sinnittelivät korvauksilla. Monet eivät töihin palanneet.  Laman jälkimainingissa hallitus teki leikkauksia työttömyysturvaan. Tuli lomakorvausten jaksotus ja karttumasääntöjen heikennys. Työntekijät alkoivat maksaa työttömyysvakuutusmaksua jäsenmaksujen lisäksi.

Laman hellitettyä leikkauksia pala palalta korjattiin, vaikka 1980-luvun tasoon ei päästy. Nyt on työttömien turvaa taas leikattu finanssikriisin, kassakriisin ja vouhotuksen takia. Juuri lyhennettiin kestoa ja lisättiin karenssia, tänä vuonna lyhennettiin alkukarenssia, mutta tuotiin aktiivimalli. Meno näyttää jatkuvan.

Ei työttömyysturva niukkuudessaan työllistymistä ole estänyt eikä estä. Leikkausten syy on nuljuus, halu kyykyttää työntekijöitä ja into heikentää ammattiyhdistysliikettä. Vaurioiden paikkausta riittää. SAK:n piirissä kehitetäänkin parempi työttömyysturva.

Matti Harjuniemi

puheenjohtaja