Puheenjohtajan blogi

Yhdessä tehden tulisi parempaa jälkeä

 

Vanha kunnon kolmikantavalmistelu tarkoittaa sitä, että etenkin työntekoa ja siihen liittyvää sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö valmistellaan pitkäpiimäisesti ja perusteellisesti ammattiyhdistysliikkeen, työnantajajärjestöjen ja virkakoneiston ammattilaisten kesken. Tällä tavalla valtakunnan hallitus saa tasapainoisia ja harkittuja kompromissiesityksiä lakiehdotusten pohjiksi ja edelleen eduskunnan käsittelyyn vietäviksi.

Kolmikantavalmistelua on morkattu. Väitetään, että kompromissien takia hallituspuolueet eivät saa omia tavoitteitaan tarpeeksi hyvin lävitse lainsäädäntöön. Nykyinen hallitus onkin luopunut kolmikannasta sen vuoksi, että se ei halua ottaa palkansaajia mukaan valmisteluun. Onhan hallituksen yksi merkittävä tavoite ammattiyhdistysten vaikutusvallan vähentäminen. Ammattiyhdistysliike nimittäin jarruttaa palkkatyöläisten etuuksien heikentämistä, jota hallitus puolestaan tavoittelee. Hallituksen kanta on, että palkkoja ja sosiaaliturvaa on syytä heikentää, jotta maan kilpailukyky paranee.

Väitetään, että enemmistöhallituksella on oikeus tehdä mitä se tykkää.  Tämä ylimielinen asenne ja yksipuolinen lainvalmistelu ilman monipuolista asiantuntijajoukkoa johtavat kuitenkin sotkuihin ja riitoihin.  Lakeja, jos niitä saadaan läpi, joutuu seuraava hallitus heti korjaamaan. Ei tämä ole kelpo enemmistöparlamentarismia.

Pelottavaa on se, että nykyhallitus on päättäväinen, kun pitäisi olla harkitsevainen. Sen sijasta, että se tutkisi, se ajaa härkäpäisesti vielä valtansa loppukaudella politiikkaa, jonka seuraukset jäävät seuraavan hallituksen ja eduskunnan vaivalla korjattaviksi.

Nyt julkisuuden pinnassa oleva työsopimuslain muutosesitys, jolla heikennetään työntekijän irtisanomissuojaa, on hyvä esimerkki tästä yksisilmäisestä politiikasta. Kolmikannan ammattimaisesta valmistelusta ei olisi koskaan tullut tällaista esitystä!

Valitettavasti valmistelu on puutteellista myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Hallituksen sote-lainsäädännön valmistelu nostaakin kulisseihin tumman varjon, mustan enkelin, jonka asiantuntijat näkevät, mutta josta hallitus ei välitä. Hallitus on nimittäin päättänyt, että sote- uudistuksen valinnanvapausesitystä ei viedä EU-komission arvioitavaksi. Suomen Korkein hallinto-oikeus ja EU-asiantuntijat kuitenkin pitävät tätä arviointia, notifiointia, välttämättömänä, jotta valinnanvapauden oikeudellisuus varmistuisi.

Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kirjoitti asiasta Helsingin Sanomien vieraskynä- palstalla 25.6.2018. Arvioinnin tekemättä jättäminen vaikuttaa lähes kaikkeen: uudistuksen toimeenpanoon, maakuntien rakentamiseen ja palveluja tuottavien liikelaitosten toimintaedellytyksiin. Lamminmäki kirjoittaa: ”Yritykset tai muut yksityiset toimijat voivat siis riitauttaa valinnanvapauspalveluja tuottavien sote-liikelaitosten olemassaolon esimerkiksi konkurssisuojan vuoksi. Ne voivat myös vaatia maakuntien päätösten ja sopimusten täytäntöönpanon kieltämistä sen vuoksi, ettei EU:n valtiontukisäännöksiä ole päätösten valmistelun yhteydessä asianmukaisesti huomioitu.”

Lamminmäki luettelee useita tapauksia, joissa oikeusriidat ovat päätyneet valittajien eduksi.  Hän jatkaa: ”Epäselvä tilanne ja asioiden riitautuminen voivat pahimmillaan halvaannuttaa uudistuksen täytäntöönpanon vuosikausiksi. Eduskunta joutuukin arvioimaan, kuinka tukevalle oikeudelliselle pohjalle Suomen sote-järjestelmää rakennetaan.”

Ei tämä eduskunta taida arvioida. On kuitenkin täysin selvää, että yritykset riitauttavat sote-liikelaitosten aseman. Valinnanvapauslainsäädäntö avaa nimittäin yli viiden miljardin euron sote-markkinat, joilla kilpailu on kovaa.  Yritykset myös tietävät pärjäävänsä valituksissa.  Helkkarinmoinen sotku laukeaa seuraavan hallituksen syliin.

Luin Lamminmäen arvion kesän lämmössä. Minulle tuli kylmä.

Matti